..ainakin muutamat viime kerrat on ollu super kivoja. Suuret kiitokset siitä kuuluu Katalla, joka on kärsivällisesti jaksanu neuvoa mua ja valanu uskoa kun on meinannu usko loppua itseen ja koiraan.

Elikkäs alku viikosta oon käyny kahtena aamuna pilkku poikien kanssa kentällä tokoilemassa. Luca on ollut positiivinen yllättäjä, joka toimi Katan ohjeistuksella hyvin, ei se ehkä ihan niiiin toivoton oo mitä oon kuvitellu. Omat taidot ja usko ei vaan meinaa aina riittää. Bh kaaviota ollaan hinkattu kentällä ja kyllähän se jaksaa pitkiäkin pätkiä seurata, liikkeestä istuminen on parantunut nyt, enkä ite enää käänny vasemmalle kun annan käskyn.

Eekakin on mennyt hienosti. Tosin seurauttaminen imuuttamalla sattuu ihan sairaasti edelleen ku se ei tajua ettei kaikkea herkkua voi ja tarvi saada heti. Mut kuitenki E on mennyt eteenpäin. Maahan menoa pitää hinkata, jossain vaiheessa palkan ajoitus ei oo ollu mikään hyvä ja nyt nuori herra mielellään jättää kyynärpäät ilmaan. Eekan kanssa oltiin myös mätsäreissä. Kivaa oli vaikka menestystä ei tullutkaan. Sinisten pentujen toisia oltiin, mutta oon niin tyytyväinen Eemelin kehä käyttäytymiseen! Se ei riehunu ollenkaan siellä ja napotti seisomis asennossa kun isotkin koirat . Huominen näyttää että pääsenkö sen kanssa huomenna mätsäreihin reenaamaan lisää, nimittäin työharjottelu pilaa mun sosiaalisen elämän ja kaikki harrastukset on nyt jääny. Oonkohan nyt kolmen viikon aikana käyny kahesti aksaamassa....

Mut sunnuntaina lähetään Lucan kanssa Antun koulutukseen ja sitte iltapäivällä oliss Bh treenit nivalassa.